voe helevata, meinasko tulla kiire? no vähän joo, sillä kun marssin rappuset ylös keikkapaikalle niin Monsteriser aloitti juuri soittamisen, onneksi ehdin sillä tämä bändi on todella kova livenä, tiukkaa grunge metallia, voisi kai puhua aikamoisesta mättämisestäkin, sillä tässä lyödään tosissaan, kitarointi tässä bändissä on myös kovalla tasolla, biisit ovat tämän päivän nuorisolle ihan liian vaikeita, emmätiiä sukupolvi kuuntelee vittu jotain lady gagaa corollassa ja nappaa essoo.
Oikea musiikki kuten tässä tapauksessa Monsteriser, on ihan itse tehtyä alusta loppuun, sitä ei ole mikään narkoosissa häilyvä manageri raapustanut paskalla istuessaan jollekin botoxilla pumpatulle blondille vaan oikeat ihmiset tehneet ihmisille joiden pitäisi perkele tajuta että oikea maailma tarvitsee juuri tällaisia oman tiensä kulkijoita eikä kaikenlaisia perseennuolija puudeleita.
Paikalla on ilahduttavan paljon väkeä jo tässä vaiheessa iltaa ja Monsteriser saa porukkaan mukavasti liikettä, poislukien sen faktan että jotkut paikalla väijyvät mustapaitaiset miehet ovat sitä mieltä että tanssiminen on pahasta, täällä on syytä käyttäytyä siivosti perkele!
Kaikki säädeltyä viimeiseen asti, neuroottinen järjestyksen vahtiminen tuntuu enemmän kuin oudolta, vähempikin ohjaaminen riittää kyllä.
Monsteriser oli todella hyvä, aivan järkyttävän tiukka veto taas kerran, toivottavasti jatkossakin nähdään samoissa merkeissä.
Lyhyt roudaus, taustakankaan vaihto ja jo sieltä lekamies ilmaantuu näkösälle, ihmisiä alkaa tulla tupaan koko ajan lisää ja varsinkin lavan edusta alkaa täyttyä huimaa vauhtia. Kotiteollisuus astuu lavalle Isä Meidän alkunauhan saattelemana, alkunauha on vaikuttava, mutta ihan liian pitkä, mutta se on taas minun mielipiteeni eikä mikään absoluuttinen totuus.
Setti alkaa samaan malliin kuin muutama päivä sitten Himoksellakin, Ukonhauta ja Kivireki, perään Mahtisanat.
Kolmen ekan biisin nippu on toimivaa ja bändin lavasoundi on kyllä hyvä, tulee todella hienosti jakeluun.
Setti jatkuu: Kadonneet, Meren mutaa, Iankaikkinen, Lemminkäisen laulu, Jos sanon, Kielletyn puun hedelmä ja laatusanoilla esitelty Kaihola, joka muuten toimii hienosti. Hynysen laulu kuuluu paremmin kuin edellisellä keikalla, ukko vetää ihan hienosti. Setti päättyy Isä Meidän veisuun, encoreina alkaa tulla Taivas tippuu, Loveen langennut ja Ukko Perkele. Tässä vaiheessa iltaa vielä muutama lisää, Tuonelan koivut, Rakastaa/Ei rakasta, viimeisenä Pissaa ja Paskaa.
Keikka loppuu tasan kello 12 yöllä, ennen viimeisen encoresetin alkua Hynynen toteaa kitaraa viritellessään tekniikalle että Rakastan jää välistä pois,(FBI tutkii syytä) siksi vain nuo kolme biisiä lopuksi. Tai kaksi ja puoli.
Miitri Aaltonen oli mukana muutaman biisin aikana laulamassa taustoja ja soittamassa kitaraa, hyvä äijä laulamaan, mutta lopussa kitaran vire ei ollut ehkä ihan parhaimmillaan.
Myös nuorempi Hynynen tulee lavalle Pissaa ja Paskaa taustalaujaksi ja poistuu omintakeisella tyylillään lavalta, katkokävellen kohti uusia seikkailuja.
Nyt jätän vähäksi aikaa hyvästit KT:n kiertueelle, kävin katsomassa Lutakon 13.3. keikan, Himoksen 4.4. keikan ja nyt Tullikamarin 9.4. keikan ja Lutakon veto oli paras, siellä oli myös paras yleisö, niin aina.
Kiitos Monsteriser ja Kotiteollisuus, tämä ei jää tähän.
Jukka
perjantai 10. huhtikuuta 2009
Keikkaraportti: Manufacturer´s Pride, Lutakko 8.4.2009
Keskiviikko, Manufacturer´s Pride vetää keikan Lutakossa, keskellä viikkoa ei tehdä kuin täsmäiskuja, vähän ennen kymmentä tonteille ja juuri sopivasti, sillä Jelmu palkittiin taas kerran, 50000 SKR palkinto toiminnasta, no onhan se selvää sillä kyseessähän on Suomen ylivoimaisesti kovin rokkitalo, paino sanalla ylivoimaisesti.
Manu keikasta ei pysty kertomaan mitään viiltävää analyysia, on vähän liian tiukka meininki meneillään ei ehdi analysoida, tuntuu ja kuullostaa vaan niin tolkuttoman hyvältä,sitäpaitsi eturivistä tulee tukkapiiskaa koko rahalla, yleisö on in flames, uuden levyn biisejä kuullaan ainakin Murder Mandate ja loistava Stillborn Messiah, vanhempaakin kamaa on jaossa, mutta kaiken huomion vie bändin saumaton toiminta, tämä bändi todellakin TOIMII livenä, hyvä lavasoundi ja mr. Ahlfors veti kyllä hienot vokaalit.
On sanomattakin selvää, että tämän bändin toiminnan taso riittää haastamaan kenet vain ja Manun juna runnoo eteenpäin huikeaa vauhtia, tämä bändi kannattaa aina tsekata keikalla kun kohdalle sattuu.
Jukka
Manu keikasta ei pysty kertomaan mitään viiltävää analyysia, on vähän liian tiukka meininki meneillään ei ehdi analysoida, tuntuu ja kuullostaa vaan niin tolkuttoman hyvältä,sitäpaitsi eturivistä tulee tukkapiiskaa koko rahalla, yleisö on in flames, uuden levyn biisejä kuullaan ainakin Murder Mandate ja loistava Stillborn Messiah, vanhempaakin kamaa on jaossa, mutta kaiken huomion vie bändin saumaton toiminta, tämä bändi todellakin TOIMII livenä, hyvä lavasoundi ja mr. Ahlfors veti kyllä hienot vokaalit.
On sanomattakin selvää, että tämän bändin toiminnan taso riittää haastamaan kenet vain ja Manun juna runnoo eteenpäin huikeaa vauhtia, tämä bändi kannattaa aina tsekata keikalla kun kohdalle sattuu.
Jukka
tiistai 7. huhtikuuta 2009
Keikkaraportti: Kotiteollisuus, Himos Areena 4.4.2009
lauantai... räntää, vettä, sumua. Ihan normaali keväinen lauantai päivä.
Toisaalta ei, sillä ilta kaiken muuttaa voi, kuten esim. Kotiteollisuuden keikalle meno. nam.
Auton nokka kohti Jämsää, keli oli luvalla sanoen perseestä, sumua kuin Lontoossa, mutta näin lyhyt välimatka, se on aika sama kunhan nyt ei ihan alle metriin tipu näkyväisyys.
Lyhyt roudaus ja takkia narikkaan, kello lähellä 23.00 eli kauan sen jälkeen kun yleensä on unten maille nyrjähtänyt. Ei nukuttanut, harvoin alkaa väsyttää kun on muutaman sadan ventovieraan ihmisen ympäröimänä, mutta meillä kaikilla oli jotain yhteistä kaikesta huolimatta, syy miksi tulla paikalle saman katon alle.
Voinkohan minä jatkaa tätä touhua kun olen esim. 65v? saas nähdä miten sitä sitten jaksaa, siihen on tosin... aika kauan vielä.
Bändi aloittaa mätkeen hivenen yli puolenyön, Hongisto on saatu paikalle viime hetkellä, uni oli yllättänyt Karjalan miehen, Hynysen kevyt vittuilu auttaa heräämiseen.
Ukonhauta aloittaa setin, aivan käsittämättömän hyvä biisi livenä, tuo hakkaava kitara on kyllä aika ykköstä. Kivireki, tuo ikuinen suosikkini varmistaa kyllä verenkierron kiihtymisen, vankka avaus!
Yllättävää miten vähän kukaan rynnii eturivissä tänään, saa olla melko rauhassa vaikka on ihan edessä, joskus täällä meinaa liiskautua pahemman kerran. Harrasta menoa.
Mahtisanat ja Valtakunta, joista jälkimmäinen pitäisi kyllä olla KT:n setissä joka kerta sillä se on jollain tapaa sellaista lyöntiä mitä vain KT voi terävimmillään olla, basson jyrskytys on tässä biisissä todella tiukalla tasolla.
Seuraava biisi on vittu ihan parhaita ikinä, Graniitti, siitä ei pidot parane ja on jo jokunen keikka mennyt välissä kun sen viimeksi olen kuullut, teki kyllä hyvää.
Kadonneet joka on Iankaikkiselta, toimii koko ajan paremmin livenä, menee jotenkin sujuvasti eteenpäin ja rokkaa tiukasti.
Lemminkäisen laulu on uuden levyn kovimpia vetoja, edelleen se voisi kestää muutaman minuutin kauemmin, Iankaikkinen ja Kielletyn puun hedelmä joka on muuten paras, se on tänään aivan järkyttävän kova, nyt oli nimittäin jonkun verran jyhkeä soundi.
Kolme viimeistä varsinaisen setin biisiä olivat Taivaankaunis, Tuonelan Koivut ja Isä Meidän.
Ensimmäinen encore nippu oli Hynysen mukaan jotenkin kai vonkuuhommiin tms. liittyvää kamaa eli Taivas tippuu, Loveen langennut ja Yö päivää keinuttaa. Nämä kaikki ovat kyllä itse asiassa hienoja vetoja, niissä on hyvät sanat ja tuo viimeinen biisihän on suorastaan liikuttavan hieno.
Tiedossa oli että vielä voisi jotain olla odotettavissa vaan hetken ottaa ennenkuin ketään tulee näkyville, piti oikeasti vähän saadakin tuosta laumasta ääntä irti ja löytyyhän sitä kyllä, loppu on kohtuullisen rapsakkaa tempoa yleensä ollut, tällä kertaa avataan taas joidenkin onnettomien monttu sillä ilmoille kajahtaa Hynysen mukaan biisi jota ei ole tullutkaan hetkeen soitettua, se on Rakastan, onhan se hivenen erilaista materiaalia tuo Eevan perinnön aikainen kama kuin uudempi vaan oli soittajat ja ajatkin silloin sitä.
Lopuksi lyödään vitonen silmään ja Ukko Perkele sekä Hulluutta ja humalaa ruoskivat juhlakansaa, viimeisenä vedetään rakkauslauluksi tituleerattu Pissaa ja Paskaa, on se todella romanttinen ralli joo.
Minä tiesin että se on siinä, olishan sitä vielä mennyt vaikka kuinka vaan ei nyt ihan mahottomiksi aleta, joskus soiton on loputtava ja se oli siltä kertaa siinä, kello oli ehtinyt jo aika hollin sunnuntain puolelle, KT veti noin tunnin ja kolmen vartin pintaan.
Ukonhauta vaan jäi soimaan korviin, se on se kitaran hakkuu siinä biisissä jotain niin maagista, se on AC/DC tyylistä tarkkuuskomppia, ihan loistavaa.
Kiitos Kotiteollisuus, tämä ei jää tähän.
Auton nokka kohti kotia ja paikoittaisesta hernerokkasumusta huolimatta koti löytyy vaan uni ei meinaa tulla millään, veri kiertää...
UkonhautaUkonhautaUkonhautaUkonhautaUkonhauta!
Jukka
Toisaalta ei, sillä ilta kaiken muuttaa voi, kuten esim. Kotiteollisuuden keikalle meno. nam.
Auton nokka kohti Jämsää, keli oli luvalla sanoen perseestä, sumua kuin Lontoossa, mutta näin lyhyt välimatka, se on aika sama kunhan nyt ei ihan alle metriin tipu näkyväisyys.
Lyhyt roudaus ja takkia narikkaan, kello lähellä 23.00 eli kauan sen jälkeen kun yleensä on unten maille nyrjähtänyt. Ei nukuttanut, harvoin alkaa väsyttää kun on muutaman sadan ventovieraan ihmisen ympäröimänä, mutta meillä kaikilla oli jotain yhteistä kaikesta huolimatta, syy miksi tulla paikalle saman katon alle.
Voinkohan minä jatkaa tätä touhua kun olen esim. 65v? saas nähdä miten sitä sitten jaksaa, siihen on tosin... aika kauan vielä.
Bändi aloittaa mätkeen hivenen yli puolenyön, Hongisto on saatu paikalle viime hetkellä, uni oli yllättänyt Karjalan miehen, Hynysen kevyt vittuilu auttaa heräämiseen.
Ukonhauta aloittaa setin, aivan käsittämättömän hyvä biisi livenä, tuo hakkaava kitara on kyllä aika ykköstä. Kivireki, tuo ikuinen suosikkini varmistaa kyllä verenkierron kiihtymisen, vankka avaus!
Yllättävää miten vähän kukaan rynnii eturivissä tänään, saa olla melko rauhassa vaikka on ihan edessä, joskus täällä meinaa liiskautua pahemman kerran. Harrasta menoa.
Mahtisanat ja Valtakunta, joista jälkimmäinen pitäisi kyllä olla KT:n setissä joka kerta sillä se on jollain tapaa sellaista lyöntiä mitä vain KT voi terävimmillään olla, basson jyrskytys on tässä biisissä todella tiukalla tasolla.
Seuraava biisi on vittu ihan parhaita ikinä, Graniitti, siitä ei pidot parane ja on jo jokunen keikka mennyt välissä kun sen viimeksi olen kuullut, teki kyllä hyvää.
Kadonneet joka on Iankaikkiselta, toimii koko ajan paremmin livenä, menee jotenkin sujuvasti eteenpäin ja rokkaa tiukasti.
Lemminkäisen laulu on uuden levyn kovimpia vetoja, edelleen se voisi kestää muutaman minuutin kauemmin, Iankaikkinen ja Kielletyn puun hedelmä joka on muuten paras, se on tänään aivan järkyttävän kova, nyt oli nimittäin jonkun verran jyhkeä soundi.
Kolme viimeistä varsinaisen setin biisiä olivat Taivaankaunis, Tuonelan Koivut ja Isä Meidän.
Ensimmäinen encore nippu oli Hynysen mukaan jotenkin kai vonkuuhommiin tms. liittyvää kamaa eli Taivas tippuu, Loveen langennut ja Yö päivää keinuttaa. Nämä kaikki ovat kyllä itse asiassa hienoja vetoja, niissä on hyvät sanat ja tuo viimeinen biisihän on suorastaan liikuttavan hieno.
Tiedossa oli että vielä voisi jotain olla odotettavissa vaan hetken ottaa ennenkuin ketään tulee näkyville, piti oikeasti vähän saadakin tuosta laumasta ääntä irti ja löytyyhän sitä kyllä, loppu on kohtuullisen rapsakkaa tempoa yleensä ollut, tällä kertaa avataan taas joidenkin onnettomien monttu sillä ilmoille kajahtaa Hynysen mukaan biisi jota ei ole tullutkaan hetkeen soitettua, se on Rakastan, onhan se hivenen erilaista materiaalia tuo Eevan perinnön aikainen kama kuin uudempi vaan oli soittajat ja ajatkin silloin sitä.
Lopuksi lyödään vitonen silmään ja Ukko Perkele sekä Hulluutta ja humalaa ruoskivat juhlakansaa, viimeisenä vedetään rakkauslauluksi tituleerattu Pissaa ja Paskaa, on se todella romanttinen ralli joo.
Minä tiesin että se on siinä, olishan sitä vielä mennyt vaikka kuinka vaan ei nyt ihan mahottomiksi aleta, joskus soiton on loputtava ja se oli siltä kertaa siinä, kello oli ehtinyt jo aika hollin sunnuntain puolelle, KT veti noin tunnin ja kolmen vartin pintaan.
Ukonhauta vaan jäi soimaan korviin, se on se kitaran hakkuu siinä biisissä jotain niin maagista, se on AC/DC tyylistä tarkkuuskomppia, ihan loistavaa.
Kiitos Kotiteollisuus, tämä ei jää tähän.
Auton nokka kohti kotia ja paikoittaisesta hernerokkasumusta huolimatta koti löytyy vaan uni ei meinaa tulla millään, veri kiertää...
UkonhautaUkonhautaUkonhautaUkonhautaUkonhauta!
Jukka
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
