Keikkaraportti: Ismo Alanko Teholla 11.4.2008 Lappeenranta sali

Alangon farkut on vaihtunut pukuun, mutta vaatteitten sisältö on taattua kummallisuutta, Ismo Alanko ei aina tyydy helppoihin ratkaisuihin tai pelaa varman päälle.
Ajatuksena aika rohkea lähteä lyömäsoitintaiteilija Teho Majamäen kanssa kaksin kiertueelle.(Vuosi sitten kiertue kulki rokkiklubeja, tänä vuonna isommat salit ohjelmassa. Päätoim. huom.) Ihan kuka muu suomalaisartisti olisi näyttänyt aika orvolta lavalla tällä setillä, mutta Alanko on kuin kotonaan. Alangon lavakarisma on todella mykistävä ja nykivästä heilunnasta tuli elävästi mieleen -80 luvun loppu puoli ja Sielun Veljet.
Lappeenrantasali oli piirua vajaat loppuunmyyty ja yleisöä oli tullut paikalle laajalla ikähaarukalla. Keikka oli kaksi osainen, välissä n.½ tunnin juomatauko. Materiaali koostui Ismon soolomateriaalista, Hassisen Koneen ja Sielun Veljien tuotannosta. Eniten tuntui vibaa punttiin saavan Hassisen Koneen ja Sielun Veljien tuotanto…tai no ainakin itellä.

Nämä uudelleen sovitetut vanhat biisit toimivat takuuvarmasti, oli kyllä piristävää kuulla muutakin, kun 3 soinnun perinteisiä rokki rykäsyjä. Parhaimmillaan kaksikko sai aivan älyttömän ryminän lavalla aikaiseksi ja meinasi itseltäkin päästä unohtumaan, että ei juma eihän siellä ole ku nuo kaksi. Keikka aaltoili hyvin, välillä reviteltiin, mutta kohta nostettiin jalka kaasulta ja annettiin tunnelmoinnille tilaa. Koko paketti oli hyvin rakennettu valoja myöten jotka loivat oman tunnelmansa esitykseen. Majamäki on kyllä aikamoinen kilkuttelija ja suristelija jota ei voi kun ihmetellä ja hänen soitin repertuaarinsa oli jokseenkin laaja. Kummallisia vimpaimia oli välillä hänen kädessä. Alanko ruhjoi kitaraa ja koskettimia omalla tyypillisellä tavalla ja piti tunnelman huipussaan koko keikan ajan. Miten voisikaan paremmin viettää syntymäpäiviään, kuin olla hyvällä keikalla. Tätä voi suositella kaikille.

Kiitämme: Keikan luomaa hyvää fiilistä

Moitimme: Synttärilahjojen vähyyttä

Jone